Itsensä johtaminen luo merkityksen työlle

Tytti Lönnqvist | 19.03.2017

Itsensä johtaminen. Sanahelinää vai käytännön tekemistä? Torissa on viimeisen vuoden aikana alettu puhua entistä enemmän itsensä johtamisesta ja sen merkityksestä työelämässä. Lähdin pohtimaan, miten itsensä johtaminen näkyy torilaisten arjessa.

Mitä itsensä johtaminen ylipäätään tarkoittaa? Se on tavoitteellisuutta, itsetuntemusta ja sen kehittämistä. Se on etenkin psyykkistä ja fyysistä henkilökohtaista hyvinvointia, stressin ja ajankäytön hallintaa, tunteiden hallintaa ja tunneälyä, muutosvalmiutta, muutosten hallintaa ja samalla itsensä haastamista tehdä asioita tuloksellisesti.

Itsensä johtamiseen perustuva yrityskulttuuri edellyttää, että jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa, omaan ydinosaamiseen perustuva tärkeä palanen, joka yhdistyy muihin yrityksen palasiin. Tänään Torissa niitä paloja eli työntekijöitä on 56, joiden arjen teoista muodostuu Torin käyttäjiä ja mainostajia palveleva markkinapaikka ja media.

Schibstedin menestys maailmalla luo myös Torissa suuntaa, johon palat luontevasti yhdistyvät, mutta ajatustyö ja omien tavoitteiden asettaminen vie eteenpäin niissä asioissa, joissa kukin haluaa kehittyä ja kokee paloa. Johtaa itseään.

_21A5458.jpg


Tavoiteasetanta tärkeässä asemassa itsensä johtamisessa

Siirryimme vuodenvaihteessa Objectives & Key Results -tavoiteasetanta malliin. OKR:n idea pähkinänkuoressa on, että sekä yrityksen että työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet asetetaan kvartaaleittain. Tavoitteita (objectives) määritellään yhteensä 4-5, joille asetetaan vähintään kolme tavoitteeseen pääsyä mittaavaa konkreettista mittaria (key results). Vähintään yhden tavoitteista tulisi olla henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvä ja loput yrityksen vuositavoitteista johdettuja.

Olennaisinta mallissa on, että jokainen työntekijä pohtii itse omat tavoitteet ja mittarit. Mentorit, kuten meillä Torissa esimiehiä kutsutaan, haastavat, auttavat ja ohjaavat, mutta vastuu säilyy työntekijällä. Mentorit johtavat esimerkillä ja luovat edellytykset itseohjautuvuudelle, mutta eivät kerro mitä sinun on tehtävä. Sinun on keksittävä se itse.

Vaikka motivaatio ja palo tekemiseen lähtee itselle tärkeistä asioista, uskon aidosti, että osallistava, valmentava ja esimerkillinen johtaminen sytyttää sen alkavan palon vielä voimakkaammin liekkeihin.

Uskon myös, että pitkän tähtäimen tavoitteet tekevät (työ)elämästä ketteryyden sijaan helposti jäykkää ja suorittavaa. Ehkä tylsääkin. Urheilumaailman esimerkkiä käyttäen: korisjoukkue valmistautuu otteluihin jokainen ottelu kerrallaan, vaikka sillä on visio kauden osalta kirkkaimmasta mitalista. Ja jokaisen ottelun jälkeen miettii yksilöinä ja joukkueena: mikä meni hyvin, mitä opin, mitä voisin tehdä ensi kerralla paremmin tai erilailla, jotta vaparit menee koriin asti.

 

Tekeminen tähtää merkityksellisyyteen

OKR on kuitenkin vain työkalu. Suurin arvo itseohjautuvassa tiimissä on keskinäinen luottamus ja yhteenhiileen puhaltavat tiimikaverit. Itsensä johtaminen on erityisesti kykyä tuntea itsensä, luottaa itseensä ja sitä kautta myös muihin. Ymmärtää ja vaalia erilaisuutta. Sopeutua jatkuvaan muutokseen ja keskittyä olennaiseen.

Torin tekeminen tähtää vahvasti merkityksellisyyteen, sekä omaan että yhteiseen. Uskotaan siihen kuuluisaan mahdottomaan, rikotaan rajoja. Pidetään samalla hauskaa ja ylitetään itsemme ja toisemme. Ja opitaan. Ei mekään olla valmiita, kasvetaan tiiminä, osaajina ja kollegoina. Ei suoriteta, vaan tehdään palolla. Itsensä johtaminen on se johtamisen vaikein laji. Mutta kun siinä kehittyy, ei ole enää esteitä. On vain mahdollisuuksia.

Mistä sinä saat merkitystä?

 

Tytti Lönnqvist

Kirjoittaja Tytti Lönnqvist

Tytti luotsaa Torin kulttuuria ja henkilöstöä. Hän on innostavan johtamisen puolestapuhuja, entinen alppihiihtäjä, joka uskoo esimerkin voimaan. Vapaa-aikana Tytti pyörittää kahden lapsen, aviomiehen ja mäyräkoiran kokoista touhukasta perhettä ja viihtyy koripallo- ja jalkapallokentän laidalla kannustusjoukoissa.